BOYHELSINKI: Terveiset Indianasta!

Kuukausi seikkailua takana ja vihdoin ja viimein aika tarinoida jotain teidan iloksenne sinne Suomeen! Mistä aloittaisi? Neljä viikkoa elämää täällä valtameren toisella puolella on siis takana! Vaihtovuosi täällä Indianassa, Greenfieldissä on tähän asti ollu melkoinen kokemus! Helppoa ei ole ollut, mutta hetkeäkään en kyllä vaihtaisi pois! Kulunut kuukausi on ollut samaan aikaan elämäni oudoin, upein, ihmeellisin, kiireisin, sekavin ja ihmeellisin. Uusia kokemuksia on satanut jokaisesta ovesta ja ikkunasta joka päivä. Perjantaina alkoi odotettu kahden viikon Fall Break, eli vihdoin ja viimein on aika rentoutua ja rauhoittua. Kulunut kuukausi on nimittäin ollut melkoista juoksua - kirjaimellisesti.

Mitä mulle siis kuuluu? Noh, Kirjoitan tätä postausta Greenfieldin sairaalan ensiavussa XD syy tähän äkilliseen sairaalavisiittiin on mun selkä, joka päätti sanoa itsensä irti virallisesti kuluneena viikonloppuna. Käyn täällä Greenfieldissä siis Greenfield Central High Schoolia, joka on urheilusta kuuluisa jenkkilukio kaupungin keskustassa. Kun saavuin tänne Indianaan mua pyydettiin välittömästi sekä Cross Country, että Swimming Team joukkueisiin. Valmentajat oli kovin kiinnostuneita blondista Suomipojasta ja pakotti mut karsintoihin välittömästi :D En tietenkään osannut valita kumpaa lajia haluan alkaa täällä Jenkeissä treenaamaan - joten valitsin ahneena molemmat. Mun päivät on siis kuluneet täällä melko vahvasti noitten kahden lajin parissa. Alkuun sujuikin hienosti, nyt kuitenkin selkä alkoi oireilemaan ja lekuri passitti hetki sitten ansaitulle sairaslomalle ( jos näin voi sanoa xd ). Mun vaihtovuosi on siis alkanu vähän erilaisissa merkeissä, kuin mitä olin ajatellut. En oikeestaan oo vielä ehtinyt tutustua Indianaan kunnolla, ja siksi en oo ollu hirveen aktiivinen huutelemaan kuulumisia Suomeen! Nyt lomalla on kuitenkin suunnitteilla laatuaikaa mun host- perheen kanssa ja enemmän aikaa tutustua tähän mestaan ja maahan! ja lupaan postailla tännekkin ahkerammin seuraavan kahden viikon kuluessa.

Mutta kuten jo sanoin, hetkeäkään en vaihtaisi pois! Oon tutustunut noiden kahden lajin myötä niin upeisiin ihmisiin ja saanut niin tasokasta valmennusta huippuvalmentajilta. Kullanarvoisia hetkiä! Cross Countryssähän on tosiaankin kyse Jenkkien kuuluisasta High School - lajista. Ideana koko hommassa on, että juostaan joukkueena päivästä riippuen 4-8 mailin ( öbaut 6-10 km ) matkoja vaihtelevin nopeuksin mahdollisiman monipuolisessa maastossa. Yleensä se tarkoittaa käytännössä katsoen runsaasti mäkiä ja mutkia sisältäviä metsäosuuksia ja nopeita kiihdytykisä nurmikentillä.

Normipäivä mulla on täällä ollut tähän asti varsin uuvuttava! Herätys on joka aamu arkisin 5.10. Suuntana on siitä uimatreeni, joiden merkeissä TODELLAKIN herää! Täällä ei sauna pahemmin löydy koululta ja meidät viskataan unisina kylmään altaaseen kuudelta aamulla potkimaan kahdeksi ja puoleksi tunniksi :D Koulupäivä kestää 8.30 - 15.25. jonka jälkeen Cross Countryn parissa vierähtää noin kello 18 asti. Illalla leikitään host- perheen kakroitten kanssa jos energiaa riittää ja painutaan pehkuihin.

Tän neljän viikon perusteella voin kyllä sanoa, että oon pirun pahasti rakastunut tähän maahan. Tunnetta on vaikea selittää, mutta mulla on jotenkin oudolla tavalla ollut alusta asti fiilis että tuun viihtymään täällä todella hyvin, ja vaikka tää innostus onkin osittain vielä osa luonnollista ´´Alku-Usa-Klisee´´- hehkutusta, on rakkaus tähän kulttuuriin varsin vahva. Täällä Indianassa on jollain tapaa hirmu helppo sopeutua osittain sen takia, että ilmasto on niin lähellä Suomen ilmastoa. Kesällä on kuuma ja Talvella perkuleen kylmä. Ainoa ero on heinäsirkat - siritys 24/7.

Mulla kävi perheen kanssa todella hyvä tuuri. Mä onnistuin saamaan upean perheen, joka on ottanut mut vastaan todella lämpimästi. Meidän perheeseen täällä kuuluu vanhemmat Michelle ja Jamie, Jamien 14-, ja 8- vuotiaat lapset Rebecca ja Samantha, Michellen lapset Alice 7v, Max 9v ja Kayden 4v, sekä kolme koiraa ja neljä kissaa ( joiden nimiä en kuollakseni muista edelleenkään xD ) Asutaan paikallisessa mittakaavassa tyypillisessä isossa omakotitalossa normaalilla asuinaluella. Perhe rakastaa elokuvia, pepperoni-pizzaa, vaelluksia, erilaisten suklaamakujen testaamista ja leikkipuistoja. Ja mikä parasta - Mun perhe omistaa leipomon :))))))) Oon muutenkin viettänyt tän neljä viikkoa sen tason ruoka-nirvana-taivas-helvetti-unelmassa että ei mitään rajaa. Mielettömiä makuelämyksiä sataa joka päivä.

Kommelluksia ja super outoja tilanteita sattuu jatkuvasti, mutta se kuuluu kai asiaan xD Oon muun muassa tukkinut koulun vessan, käynnistänyt yleishälytyksen koulussa käyttämällä vahingossa paloovea, uhmannnu tornado-varoitusta ja lähtemällä ulos lenkille ( lopputulo oli, että mua etsittiin koko korttelin voimin ja mun host- äiti soitti poliisille ), yllätin yksi aamu mun host- vanhemmat vahingossa petipuuhista - akward potenssiin miljoona, Rakastuin cheesecake factoryyn- ja tyhjensin mun host- äidin synttäri-illallisella koko seurueen jälkkärit ahh mikä unelma.

Aiheutan koulussa yleistä hilpeyttä ja kummastusta kun hamstraan kouluruokalassa vihanneksia ( tai ylipäätään syön niitä ) ja käytän veistä syödessä. Oon muutenki ihmetellyt tätä paikallisten teinien ruokavaliota ihan sikana: Kouluruokalassa jengi pistelee lounaaksi sipsejä ja kaakaota lounaaksi, ja juoksee silti helvetin lujaa ja on hoikassa kunnossa. Sokerin ja rasvan voimalla hupputuloksia- vois kuulua tän valtion urheilulogiikka XD.

Mutta kirjoittaminen ei oo mun juttu, enkä tiedä mistä mun pitäis sen kummemmin höpötellä, joten annan kännykkäkuvien puhua nyt ja tulevaisuudessakin puolestaan selostuksien kera. Iso osa on ennestään jo Facebookissa, mutta olkoon XD Nyt tiedossa on rentoutumiselle ja Indianaan laajemmin tutustumiseen pyhitetty yhdistetty sairasloma/syysloma, ja lupaan raportoida kuulumisia kuvien muodossa tulevista päivistä.

Energistä syksyä ja kaikkea hyvää sinne Suomeen - Ikävä on kova!!! Halataan kun tavataan ja tässä kuluneet neljä viikkoa made by iphone: